Diabeetikon jalat tarvitsevat enemmän huomiota kuin useimpien muiden, ja moni diabetesta sairastava miettii, voiko tavallisessa pedikyyrissä ylipäätään käydä. Diabeetikon jalkahoito jakautuu Suomessa kahteen tasoon: jalkaterapeutin tekemään terveydenhuollon hoitoon ja kosmetologin hyvinvointia tukevaan jalkahoitoon. Tämä artikkeli auttaa ymmärtämään, kumman ammattilaisen puoleen kannattaa kääntyä, mitä hoidossa tapahtuu ja milloin kauneushoitolan pedikyyri on turvallinen valinta.
Hyöty on suora. Kun tiedät oman tilanteesi, osaat varata oikean ajan oikealta ammattilaiselta. Silloin pieni kovettuma ei ehdi kasvaa ongelmaksi, jonka hoitaminen vie viikkoja.
Miksi diabetes muuttaa jalkojen hoitoa
Pitkään jatkunut korkea verensokeri voi heikentää jalkojen tuntoa ja ääreisverenkiertoa. Tuntohäiriötä kutsutaan neuropatiaksi. Sen vuoksi hiertymä, liian tiukka kenkä tai kynsivallin pieni haava saattaa jäädä kokonaan huomaamatta.
Heikentynyt verenkierto hidastaa lisäksi haavojen paranemista. Tavalliselle asiakkaalle merkityksetön naarmu, joka syntyy kynsinauhojen leikkaamisesta, voi diabeetikolle olla tulehduksen alku. Siksi jalkahoidon tekijän pitää tuntea diabeteksen erityispiirteet eikä vain pedikyyrin tekniikkaa.
Pohjoinen ilmasto tuo oman lisänsä. Talvella sisäilma kuivuu, villasukat ja talvikengät hiostavat, ja kantapäiden iho halkeilee helposti. Kantapään halkeama on diabeetikolle mahdollinen tulehdusportti, ei pelkkä kauneusvirhe.
Jalkaterapeutti ja kosmetologi – kaksi eri ammattia
Jalkaterapeutti on Valviran laillistama terveydenhuollon ammattihenkilö. Koulutus suoritetaan ammattikorkeakoulussa, ja se kestää noin 3,5 vuotta. Jalkaterapeutti arvioi jalkojen tuntoa, verenkiertoa ja virheasentoja. Hän hoitaa sisäänkasvaneita kynsiä, paksuuntuneita kynsiä ja paineen aiheuttamia kovettumia sekä valmistaa tarvittaessa yksilöllisiä tukipohjallisia ja kevennyksiä.
Kosmetologin työ on kauneudenhoitoa ja hyvinvointia. Koulutettu kosmetologi osaa perusjalkahoidon eli pedikyyrin peruskäsittelyn: kynsien lyhentämisen, kovettumien kevyen ohentamisen, ihon kosteutuksen ja jalkahieronnan. Hän ei diagnosoi eikä hoida haavoja, tulehduksia tai syviä kovettumia.
Alalla on myös kauneudenhoidon ammatinharjoittajia, joiden koulutus vaihtelee lyhyistä kursseista pitkiin tutkintoihin. Diabeetikon kannattaa kysyä tekijän tausta suoraan. Lisää ammattinimikkeistä löytyy artikkelista kosmetologin koulutus ja ammattilaisen tunnistaminen.
Riskiluokka ratkaisee, kuka jalkojasi hoitaa
Suomalaisessa diabeteksen hoidossa jalat tarkistetaan vähintään kerran vuodessa diabeteshoitajan tai lääkärin vastaanotolla. Tarkastuksessa tunto testataan monofilamentilla, ja jalat luokitellaan riskiluokkiin 0-3 Käypä hoito -suosituksen mukaisesti. Luokka 0 tarkoittaa, ettei erityistä haavariskiä ole. Luokka 3 tarkoittaa aiempaa jalkahaavaa tai amputaatiota.
Käytännössä linja kulkee näin: jos riskiluokkasi on 0 ja jalat ovat terveet, kosmetologin pedikyyri sopii hyvin osaksi omahoitoa. Jos tunto on alentunut, verenkierrossa on häiriöitä tai sinulla on ollut haava, ensisijainen hoitaja on jalkaterapeutti. Julkisen terveydenhuollon jalkaterapiaan pääsee yleensä lähetteellä, ja käytännöt vaihtelevat hyvinvointialueittain. Yksityisellä jalkaterapeutin käynti maksaa tyypillisesti 60-100 €.
Rajatapauksia on. Sama asiakas voi käydä jalkaterapeutilla 2-4 kertaa vuodessa hoidattamassa paksuuntuneet kynnet ja lisäksi kosmetologilla kevyessä hemmottelupedikyyrissä, kunhan jalkaterapeutti on antanut siihen luvan. Silloin hyvä kosmetologi kysyy, mitä jalkaterapeutti on suositellut, eikä tee mitään sen vastaista.
Diabeetikon jalkahoito kauneushoitolassa käytännössä
Kokenut kosmetologi aloittaa kysymällä. Onko sinulla diabetes, millainen hoitotasapaino on, mikä on riskiluokkasi ja onko jaloissa tunnottomia alueita? Ammattilainen katsoo jalat huolellisesti ennen kuin koskee yhteenkään välineeseen.
Diabeetikolle sopivassa pedikyyrissä liotus on lyhyt tai se jätetään kokonaan pois. Kovettumia ohennetaan varovasti viilalla, ei terällä. Kynnet lyhennetään suoraan, kulmia ei leikata syvältä, eikä kynsinauhoja leikata lainkaan. Veden lämpötila mitataan, koska tunnoton jalka ei kerro, milloin vesi on liian kuumaa.
Perusjalkahoito kestää noin 60 minuuttia ja maksaa kauneushoitolassa yleensä 50-80 €. Day spa -ympäristössä hinta voi olla yli 90 €, mutta diabeetikolle kalliimpi hoito ei tarkoita turvallisempaa. Esimerkiksi pitkät kuumat jalkakylvyt ja voimakkaat kuorinnat eivät sovi riskijalalle.
Jos kosmetologi huomaa hoidon aikana haavan, punoitusta, turvotusta tai värimuutoksen, hän keskeyttää hoidon ja ohjaa asiakkaan terveydenhuoltoon. Se ei ole huonoa palvelua. Se on juuri sitä ammattitaitoa, jota diabeetikko tarvitsee.
Myytti: kun jalka ei satu, se on kunnossa
Tämä on diabeetikon jalkojen vaarallisin väärinkäsitys. Neuropatian vuoksi kipu ei välttämättä varoita lainkaan. Tyypillinen tilanne syntyy talvella: uudet talvisaappaat hiertävät päkiää, mutta hiertymä huomataan vasta, kun sukassa on verta.
Toinen sitkeä uskomus on, että pitkä jalkakylpy pehmentää kovettumat ja kuuluu hyvään jalkahoitoon. Diabeetikolle pitkä liotus lähinnä kuivattaa ja haurastuttaa ihoa, ja tunnoton jalka voi palaa liian kuumassa vedessä. Pari minuuttia haaleassa vedessä riittää, ja varpaanvälit kuivataan huolellisesti.
Yleisimmät virheet diabeetikon jalkojen hoidossa
Kolme virhettä toistuu vastaanotoilla vuodesta toiseen:
– Kovettumien itsehoito terällä tai raspilla. Kotona poistetaan liikaa ihoa, ja pieni viilto saattaa jäädä huomaamatta päiviksi.
– Diabeteksen salaaminen hoitolassa. Jos tekijä ei tiedä, hän hoitaa jalan kuin terveen jalan, esimerkiksi kynsinauhoja leikaten.
– Kantapään halkeamien sivuuttaminen talvella. Säännöllinen rasvaus esimerkiksi 10 % ureaa sisältävällä jalkavoiteella ehkäisee halkeamia, mutta voidetta ei laiteta varpaanväleihin.
Yksi lisävinkki: tarkista jalkasi joka ilta peilin avulla tai pyydä läheistä katsomaan. Se vie 30 sekuntia.
UKK
Saako diabeetikko käydä tavallisessa pedikyyrissä kauneushoitolassa?
Saa, jos jalat ovat terveet ja riskiluokka on 0. Kerro diabeteksesta aina etukäteen ja varmista, että tekijä on koulutettu kosmetologi, joka tuntee diabeetikon jalkahoidon periaatteet. Jos tunto on alentunut tai jalassa on ollut haava, varaa aika jalkaterapeutille.
Miten erotan jalkaterapeutin ja kosmetologin toisistaan?
Jalkaterapeutti on laillistettu terveydenhuollon ammattihenkilö, jonka voi tarkistaa Valviran ylläpitämästä JulkiTerhikki-rekisteristä. Kosmetologi tekee kauneudenhoidollista jalkahoitoa eikä hoida haavoja, tulehduksia tai sairauksien aiheuttamia muutoksia.
Kuinka usein diabeetikon pitäisi käydä jalkahoidossa?
Riskittömälle jalalle kosmetologin pedikyyri 6-8 viikon välein on tavallinen rytmi. Riskijalan hoitoväli sovitaan jalkaterapeutin kanssa yksilöllisesti. Vuosittainen jalkojen tarkastus terveydenhuollossa kuuluu jokaiselle diabeetikolle.
Yhteenveto: oikea ammattilainen oikeaan vaiheeseen
Diabeetikon jalkahoito toimii parhaiten, kun jalkaterapeutti ja kosmetologi tuntevat roolinsa. Jalkaterapeutti hoitaa riskijalkaa ja ehkäisee haavoja, kosmetologi tukee terveen jalan hyvinvointia ja huomaa muutokset ajoissa. Kauneushoito ei korvaa terveydenhuoltoa.
Hakeudu lääkäriin tai diabeteshoitajalle viipymättä, jos jalassa on haava, joka ei ala parantua parissa päivässä, tai jos huomaat punoitusta, turvotusta, lämpöä tai värimuutoksia. Tarkista ennen seuraavaa varausta oma riskiluokkasi, ja kerro se hoitolassa ensimmäiseksi.